Käsipallo live streamit ilmaiseksi netistä 2023-2024 ovat harvinaisia, mutta niitä on jonkin verran tarjolla. Itse asiassa suosikkipalvelumme (sensuroitu), näyttää jonkin verran käsipalloa live stream lähetyksissään. Voit katsoa lähetyksiä vain, jos pelitilillä on vähintään 0,05€ rahaa. Näin ollen ei voi ehkä sanoa, että kyseessä on ilmainen palvelu, mutta hyvä uutinen on se, että kun katsot urheilua ei rahaa pelitililtä veloiteta. Myös rekisteröityminen palveluun on ilmaista, jolloin on jo helppo tutustua tarjontaan.
Mukanahan on käsipallon lisäki jalkapalloa, jääkiekko, tennistä ja useita muita lajeja aivan maailman huipulta sekä erikoisuutena pienempiä sarjoja, jotka eivät ole kovinkaan tunnettuja.
- Rekisteröidy palveluun (suljettu toistaiseksi)
Katso myös jättibonukset sivulla uudet nettikasinot!
Voit lisäksi liittyä FB ryhmään, jossa keskustellaan streameistä.
Peliyhtiöt tarjoaa kasinon ja vedonlyönnin. Katso myös kasinobonukset ja veikkausbonukset– lisärahaa pelaamiseen!
Seuraavaksi perustietoa käsipallosta ja vähän myös historiaa.
Käsipallo on pääsääntöisesti sisäolosuhteissa pelattava pallopeli, jossa kaksi joukkuetta pelaavat vastakkain heittäen palloa mahdollisimman usein vastustajan maaliin. Käsipallossa pelivälinettä voidaan liikutella pomputtelemalla ja syöttelemällä. Molemmilla joukkueilla on seitsemän jäsentä, ja pelialue on kooltaan 40 metriä x 20 metriä. Käsipallossa kansainvälistä toimintaa järjestää kansainvälinen käsipalloliitto.
Käsipallo nykyisessä muodossaan on saanut ensimmäiset askelmerkkinsä 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Saksalaista Karl Schelenziä pidetään käsipallon keksijänä. Ruotsissa luotiin vuonna 1912 käsipallolle osittain ensimmäisiä sääntöjä, mutta tuolloin käsipalloa pelattiin vielä ulkona. Ensimmäisen maailmansodan aikana Max Heiser kehitti säännöt ulkona pelattavalle käsipallolle. Heiser esitteli lokakuussa 1917 säännöt muutamalle urheilulajin aktiivihenkilölle, ja tätä hetkeä pidetään monesti käsipallon todellisena perustamishetkenä. Schelenzin säännöt saivat kannatusta muuallakin, ja käsipallo levisi maailmalla erityisesti 1920-luvulla, jolloin myös käynnistyi kansainvälisten otteluiden pelaaminen. 1920-luvun puolivälissä pelattiin ensimmäinen virallinen maaottelu, jossa paremmuudestaan taistelivat Itävalta ja Saksa. Vuonna 1925 Itävaltaan perustettiin ensimmäinen kansallinen käsipalloliitto, vaikka hieman aiemmin Argentiinassa oli perustettu useamman eri pallopelin yhteinen lajiliitto. Hetkeä myöhemmin perustettiin International Amateur Handball Federation eli IAHF, joka sisälsi käsipallon lisäksi muitakin pallopelejä. IAHF:n perusti yhteensä 11 maata. Vuonna 1930 Kansainvälinen olympiakomitea otti vielä silloin ulkona pelatun käsipallon mukaan olympialaisiin.
1930-luvulla Pohjoismaissa käsipalloa ryhdyttiin pelaamaan entistä enemmän sisäolosuhteissa. Se oli lopulta iso tekijä sille, että käsipallo pääsi mukaan Berliinin olympialaisiin. Muutaman vuoden päästä pelattiin käsipallossa myös ensimmäiset MM-kilpailut, jossa Saksa oli ykkönen. Kansainvälisen käsipalloliiton toiminta heikkeni toisen maailmansodan vuoksi, mutta käsipallossa saatiin pelattua vuonna 1948 toiset MM-kilpailut, jotka käytiin Ranskassa. 1950- ja 60-luvulla koettiin tietynlainen viimeinen iso sysäys sille, että käsipalloa alettiin kehittämään sisäolosuhteiden urheilulajina. Viimeisiksi MM–kilpailuiksi, jossa käsipallo oli ulkolaji, jäi MM-kilpailut vuodelta 1966.
Entä pelin kulku?
Käsipallo-ottelussa pelataan kaksi 30 minuutin pituista puoliaikaa. Niiden välissä on tauko, jolla on pituutta kymmenen minuuttia. Peli aloitetaan toisen joukkueen alkuheitolla keskipisteestä. Tavoitteena on heittää pallo vastustajan maaliin. Mikäli ottelu on varsinaisen peliajan jälkeen tasatilanteessa, sen jälkeen pelataan kymmenen minuutin jatkoaika. Tarvittaessa käytössä on viimeisenä ratkaisuna seitsemän metrin heittokilpailu, jossa ideana on sama kuin vaikkapa jääkiekon voittomaalikilpailussa.
Pelaajat siirtelevät palloa kantamalla ja pomputtelemalla sekä syöttelemällä toisilleen. Pallo saa olla pelaajan kädessä kerrallaan kolmen sekunnin ajan. Pelaaja saa kantaa palloa maksimissaan kolmen askeleen verran, ja ja sen jälkeen palloa on pomputttava lattian kautta. Käsipallossa vastustajaa saa koskettaa vain ylävartalolla, ja vastustajan pelaajalta ei saa lyödä palloa pois, jos se on hänellä hallussa. Mikäli pelaaja sortuu rikkeeseen tai virheeseen, vastustajalle annetaan vapaaheitto tai rangaistusheitto. Pelaajat voivat myös saada varoituksia tai ulosajon, jolla pituutta on kaksi minuuttia.
Molempien puoliaikojen käynnistyessä joukkueiden tulee olla omilla kenttäpuoliskoilla. Kun ottelu keskeytyy, sisäänheitto tuomitaan joukkueelle, joka ei ole koskenut palloon viimeiseksi. Jotta sisäänheittoa suorittava joukkue saa pallon peliin, vastustajan pelaajat eivät saa olla tilanteessa liian lähellä. Rajana on kolme metriä. Mikäli joukkueesta yksikin pelaaja on astunut maalialueelle, ottelu jatkuu maalivahdin avausheitolla. Näin toimitaan myös, jos pallo on ylittänyt päätyrajan siten, että pelivälineeseen on koskenut viimeisenä maalivahti tai hyökkäävän joukkueen pelaaja.
Pelipalloa saa pelata käsien lisäksi reisillä, käsivarsilla ja esimerkiksi polvellakin. On hyvä huomioida, että joukkueen tulee parhaan kykynsä mukaan yrittää päästä lähelle vastustajan maalia. Mikäli niin ei toimi, hyökkäävä joukkue voi syyllistyä passiiviseen peliin. Siinä tapauksessa puolustavalle joukkueelle tuomitaan vapaaheitto. Tuomarin täytyy varoittaa pasiivisesta pelistä ennen kuin vapaaheitto määrätään annettavaksi.
Kun ymmärtää säännöt on lajia mielenkiintoisempi seurata.
Käsipallossa kenttä on jo aiemmin mainittu 20 metriä leveä ja pituudeltaan 40 metriä. Molemmat kenttäpuoliskot ovat yhtä suuria. Kummassakin kenttäpäädyssä on maalit, joiden leveys on kolme metriä ja korkeus yhden metrin vähemmän. Maaleissa on tuttuun tapaan verkot. Niitä ympäröivät tolpat maalataan kahdella eri värillä siten, että värit erottuvat toisistaan sekä takana olevasta seinästä hyvin. Maalia ympäröi maalialue, ja maalialueen takana on katkoviivalla merkitty vapaaheittoviiva. Maalialue koostuu yhdestä suorasta viivasta sekä kahdesta neljännesympyrästä. Suora viiva on pituudeltaan kolme metriä, ja sen tulee olla samassa suunnassa maaliviivan kanssa.
Molemmissa joukkueissa pelaavat maalivahti, kaksi laitapelaajaa, vasen ja oikea takarakentaja, viivapelaaja ja pelinrakentaja. Monesti ryhmityksenä käytetään 4-2 muodostelmaa, jossa hyökkääjiä on neljä ja puolustajia kaksi. Maalivahti saa koskettaa millä tahansa ruumiinosalla pelivälinettä ainoastaan maalialueen sisällä. Maalivahdilla on mahdollisuus poistua maalialueen ulkopuolelle, mutta silloin säännöt sanovat hänen olevan kuin yksi kenttäpelaajista. Kenttäpelaajien roolit muuttuvat pelitilanteen mukaan.
Miehet pelaavat käsipallossa 58-60 senttiä ympäryysmitaltaan olevalla pelipallolla. Painoa sillä on 425-475 grammaa. Naiset pelaavat puolestaan 54-56 senttiä ympäryysmitaltaan olevalla pelipallolla, ja se painaa 325-375 grammaa. Mikäli ottelussa pelaavat nuoret tai lapset, silloin pelipallo voi olla pienempi ja kevyempi. Pelipallo ei mieluiten saa olla liukas, ja se on nahkaa tai synteettistä materiaalia. Synteettinen pallo sopii sisä- ja ulkopeleihin. Synteettisessä pallossa ei ole niin hyvä pito kuin nahkapallossa ja voi tuntua siten liukkaammilta. Nahkaiset pallot toimivat parhaiten sisäolosuhteissa. Nahka antaa pelivälineelle hyvän pidon ja tuntuu hyvältä kädessä.
Tärkeimmät kilpailut
Käsipalloa on pelattu olympialaisissa jo toistakymmentä kertaa. Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 käsipallo oli näytöslajina. Miehissä menestynein maajoukkue on Neuvostoliitto, joka voitti kultaa kahdesti ja hopeaa kerran. Naisissa Tanska on ollut menestynein maa. Olympialaisten lisäksi MM-kisat on käsipallon tärkein turnaus, ja ne järjestetään muutaman vuoden välein. Miehissä Ranska on menestynyt parhaiten, kun taas naisissa Venäjä on juhlinut maailmanmestaruutta neljä kertaa.
Suomen miesten maajoukkue on pelannut MM–kilpailuissa yhden kerran. Siitä on tosin runsaasti aikaa, sillä se tapahtui vuonna 1958. Tämä tapahtui vuoden 1958 MM–kilpailuissa. Suomen miesten maajoukkue ei ole koskaan edennyt olympialaisiin tai EM-kilpailuihin. Naisten puolella ei ole mennyt paremmin, sillä naiset eivät ole selviytyneet mihinkään arvoturnaukseen. Molempia joukkueita hallinnoi Suomen käsipalloliitto. Käsipallossa pelataan kahden edellämainitun suurtapahtuman lisäksi maanosien itse järjestämiä mestaruusturnauksia, joita ovat Pan-Amerika, Afrikan kisat ja Aasian kisat.
Käsipallossa Suomen mestaruudesta on pelattu ensimmäisen kerran vuonna 1944. Naisten puolella ensimmäinen Suomen mestaruus jaettiin muutamaa vuotta myöhemmin. BK-46 on ollut miehissä Suomen menestynein käsipallojoukkue. Heillä on kasassa jo useampia kymmeniä Suomen mestaruuksia. Naisissa menestynein seura on HIFK, jolla on niinikään Suomen mestaruuksia useita kymmeniä. Viimeisten vuosien aikana Cocks on menestynyt hyvin, sillä heillä on Suomen mestaruus voitettuna vuosina 2013, 2014, 2015, 2016 ja 2017. Naisissa HIFK on jatkanut viime vuosina vakuuttavaa voittokulkua, joskin Dickenillä on voitettuna Suomen mestaruus vuosilta 2015 ja 2016.
