Ampumahiihtoa ilmaiseksi live stream lähetyksillä? Mistä katsoa? Tarjontaa on aika heikosti ilmaiseksi, mutta tutustu Unibet-TV palveluun.

Peliyhtiö	Bonustiedot	Talletusbonus	Pelaa / lue lisää
Boom casino	Kierrätys: - Maksimipanos: 5€ Ilman talletusta:	100% 100€ + 100x	Siirry kasinolle Lue arvostelu
ibet	Kierrätys: 40x B Maksimipanos: 4€ Ilman talletusta:	250x	Siirry kasinolle Lue arvostelu
Simple Casino	Kierrätys: 40x B Maksimipanos: 5€ Ilman talletusta: -	100% 500€	Siirry kasinolle Lue arvostelu
Bethard	Kierrätys: 20x T & B Maksimipanos: 10€ Ilman talletusta: -	100% 200€	Siirry kasinolle Lue arvostelu
Pokerstars	Kierrätys: 2 lunastuspistettä Maksimipanos: - Ilman talletusta: -	100x	Siirry kasinolle Lue arvostelu
Betinia	Kierrätys: 35x T+B Maksimipanos: 5€ Ilman talletusta: -	100% 500€ + 200x	Siirry kasinolle Lue arvostelu
SuperNopea	Kierrätys: - Maksimipanos: Ilman talletusta: -	Vaihtuvat kampanjat	Siirry kasinolle Lue arvostelu
Gambola	Kierrätys: Ei kierrätysvaatimuksia Maksimipanos: 5€ Ilman talletusta: -	25€ cashback	Siirry kasinolle Lue arvostelu
Turbovegas	Kierrätys: Maksimipanos: Ilman talletusta: -	Pikakasino, ei bonuksia!	Siirry kasinolle Lue arvostelu

Katso lisää sivulta vedonlyöntibonukset.

Ampumahiihdossa on kyse talviurheilulajista, jossa yhdistyy ammuntaosuus ja maastohiihto. Ampumahiihdossa kilpailijat saavat hiihtää vapaalla hiihtotavalla. Ammuntaosuudessa kilpailijat käyttävät pienoiskivääriä, jota kannetaan hiihdettäessä selässä. Ampumahiihdossa suurta menestystä ovat historian aikana nauttineet erityisesti Neuvostoliitto ja Saksan demokraattinen tasavalta, mutta viimeisten vuosien aikana lähes jokaiselle maalle on muodostunut kohtuullisen tason ampumahiihtomaajoukkue. Kansainvälisen ampumahiihtoliiton alaisissa kilpailuissa käytetään kahta erilaista taulutekniikkaa, joista toinen on mekaaninen suomalainen.

Ampumahiihdon historia ja perinteet liittyvät voimakkaasti metsästys- ja sodankäyntitaitoihin. Sodassa armeijan tuli pystyä ampumaan tarkasti ja kovien paineiden alla. Nykymuotoinen ampumahiihto on lähtöisin Ruotsista, jossa kilpailtiin alunalkaen 20 kilometrin mittaisella lenkillä, jonka varrelle oli pystytetty neljä erillistä ampumapaikkaa. Ensimmäisen kerran ampumahiihtokilpailua muistuttava urheilutapahtuma käytiin vuonna 1767, jolloin norjalaiset rajavartioston sotilaat kilpailivat keskenään. Ensimmäinen ampumahiihtokilpailua muistuttanut urheilutapahtuma sai pian seuraa uusista vastaavista, sillä erityisesti Skandinaviassa ampumahiihto sai runsaasti uusia harrastajia. Olympialaisten merkeissä ampumahiihtoa muistuttaneessa sotilaspartiohiihdossa kilpailtiin ensimmäisen kerran vuonna 1924, jolloin käytiin talviolympialaiset Chamonix-nimisessä kaupungissa. Talviolympialaisten jälkeen seuraavan parin vuosikymmenen aikana ampumahiihdossa järjestettiin lukuisia näytöstapahtumia, joissa ampumiset suoritettiin 250, 200, 150 ja 100 metrin matkoilta.

Ensimmäisen kerran nykyaikaisen ampumahiihdon maailmanmestaruudesta kilpailtiin vuonna 1958. Ensimmäisen kerran ampumahiihto oli mukana olympialaisten virallisessa kilpailuohjelmassa vuonna 1960. Naiset saivat osallistumisoikeuden olympialaisten ampumahiihtokilpailuihin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Juuri 2000-luvulle tultaessa koettiin merkittäviä askeleita ampumahiihdon kehityksessä, sillä vuonna 1993 perustettiin kansainvälinen ampumahiihtoliitto, jota kutsutaan monesti IBU-lyhenteellä.

Ampumahiihdossa käytettävä ase koki merkittävän muutoksen vuonna 1978, sillä ase muutettiin tuolloin sotilaskivääristä pienoiskivääriksi. Muutosta tuli myös ampumamatkaan, kun 150 metrin matka muutettiin 50 metrin matkaksi. Lisäksi hetkeä myöhemmin luisteluhiihto tuli kuvioihin, josta tuli tärkeä kehitysaskel ampumahiihdolle. Luistelutyyli on hiihtotapa, jossa hiihto tapahtuu huomattavasti perinteistä nopeammin.

Säännöt ja taulutekniikat

Ampumahiihdossa urheilijat saavat hiihtää vapaalla hiihtotavalla. Vaikka ampumahiihdossa yhdistyvätkin kaksi urheilulajia, hiihto on niistä isommassa roolissa. Urheilija on hengästyneessä tilassa saapuessaan ammuntasuoritukseen. Urheilijan kannattaa hiljentää omaa hiihtovauhtia hieman ennen saapumista ammuntapaikalle, jonka ansiosta hengitys ehtii hieman tasaantumaan. Aikuiset pitävät pienoiskiväärillä suoritettavaa ammuntavälinettä selässään, mutta alle 17-vuotiaiden välisissä kilpailuissa aseet ovat hiihdon ajan ampumapaikalla. Lippaaseen mahtuu viisi patruunaa. Mikäli urheilija joutuu käyttämään varapatruunoita, ne täytyy ladata aseeseen yksitellen. Uusimmissa asemalleissa on varmistin, mutta sen käyttäminen on vapaaehtoista. Tähtäimenä käytetään diopteritähtäimiä, joten optimisia tähtäämisiä ei saa käyttää.

Ampumahiihdossa ampuminen tapahtuu makuu- ja pystyasennosta. Pystyasennosta ammuttaessa osuma-alueen koko on halkaisijaltaan 11,5 senttiä ja makuuasennosta ammuttaessa 4,5 senttiä. Molemmista asennoista ammuttaessa ampumamatka on 50 metriä. Jotta urheilija suorittaa ampumisen onnistuneesti, vähintään puolikas luodista tulee osua tauluun. Mikäli niin ei tapahdu, hän joutuu sakkokierrokselle tai saa minuutin verran sakkoa omaan suoritusaikaansa. Niin makuu- kuin pystyasennossakin ammutaan viisi taulua, joiden alas ampumiseen saa käyttää viisi patrunaa. Kansainvälisen ampumahiihtoliiton alaisissa kilpailuissa käytetään kahta erilaista taulutekniikkaa, joista toinen on mekaaninen suomalainen ja toinen on sähköinen saksalainen. Suomalainen tekniikka on kehitetty Ilmo Kurvisen toimesta, ja se toimii painovoimalla. Ampumahiihtokisojen taulut on sähköistetty, jolloin ammuntatapahtumat saadaan välitettyä televisioon. Uudet taulujärjestelmät ovat nostaneet urheilulajin suosiota.

Arvokilpailut ja eri kilpailumuodot

Ampumahiihdossa kilpaillaan kauden aikana ampumahiihdon maailmancupissa ja IBU-Cupissa. Ampumahiihdon arvokisat kilpaillaan MM-kilpailujen ja olympialaisten merkeissä. Ampumahiihdolla on omat MM-kilpailut, joten ne eivät ole osa hiihdon MM-kilpailuja. Ampumahiihdossa maailmanmestaruudesta kilpaillaan vuosittain lukuunottamatta olympiavuotta. Poikkeuksena ovat sellaiset lajit, jotka eivät kuulu olympialaisten ohjelmaan. Niille järjestetään maailmanmestaruuskilpailut myös olympiavuotena. Vuonna 2015 ampumahiihdon MM-kilpailut järjestettiin Suomessa Kontiolahdella. Vuonna 2017 kilpailupaikkana on Itävallassa sijaitseva Hochfilzen.

Ampumahiihdossa kilpailumuotoja on useita. Ensimmäisenä mainitaan normaalimatka, jonka pituus on miehillä 20 kilometriä ja naisilla viisi kilometriä vähemmän. Lähtö tapahtuu lähettämällä kilpailijat matkaan yksitellen 30 sekunnin välein. Niin miehet kuin naisetkin ampuvat yhteensä neljä kertaa, kaksi makuuammuntaa ja kaksi pystyammuntaa. Toinen kilpailumuoto on pikamatka, jossa pituutta miehillä on kymmenen kilometriä ja naisilla 2,5 kilometriä vähemmän. Lähtö tapahtuu samalla tavalla kuin normaalimatkalla, mutta pikamatkalla ammutaan ainoastaan kaksi kertaa.

Muut kilpailumuodot ovat takaa-ajokilpailu, yhteislähtökilpailu, viestikilpailu, sekaviestikilpailu ja pariviesti. Takaa-ajokilpailu liittyy olennaisesti ylempänä mainittuun pikamatkaan, sillä siihen lähdetään pikamatkalla syntyneiden aikaerojen mukaisesti. Pikamatkan voittaja pääsee matkaan ensimmäisenä, ja mukaan otetaan kaikkiaan 60 parasta urheilijaa. Miehet kilpailevat 12,5 kilometrin matkan, kun taas naisilla matka on pituudeltaan kymmenen kilometriä. Ampumisia on yhteensä neljä kappaletta. Yhteislähtökilpailussa kilpailijat lähtevät matkaan yhtä aikaa. Miehet hiihtävät jälleen muutaman kilometrin enemmän, mutta ammuntoja on molemmilla sama määrä.

Viestikilpailuissa joukkueessa tulee olla neljä urheilijaa. Vaihdot tapahtuvat koskettamalla kädellä seuraavaksi viestiä vievää urheilijaa. Miehet kilpailevat 7,5 kilometrin lenkeillä, kun taas naisilla yksi lenkki on pituudeltaan kuusi kilometriä. Jokainen urheilija ampuu kerran pystyasennosta ja kerran makuuasennosta. Mikäli urheilija ei saa tauluja alas viidellä panoksella, hänellä on mahdollisuus käyttää kolme varapanosta. Varapanokset on ladattava ja ammuttava yksitellen. Jos taulut eivät siitä huolimatta kaadu, urheilija joutuu 150 metrin pituiselle sakkoringille yhtä taulua kohden. Sekaviestikilpailussa ideana on sama, mutta jokaisessa joukkueessa on sama määrä miehiä ja naisia. Kilpailijat ampuvat ensin makuulta ja sitten pystystä. Viestikilpailun tavoin joukkueilla on käytössä kolme varapanosta, joita voi käyttää.

Viimeisenä kilpailumuotona mainitaan pariviesti. Kilpailussa maata edustaa kaksihenkinen joukkue, jossa kilpailee yksi nais- ja yksi miesurheilija. Pariviestissä kilpailtiin ensimmäisen kerran maailmancupissa Nove Meston osakilpailussa helmikuussa 2015. Pariviestissä kierretään 1,5 kilometrin pituista lenkkiä. Ensimmäisen osuuden hiihtää nainen, joka kiertää lenkin kahdesti ampuen kerran makuulta ja kerran pystystä. Sen jälkeen on miesurheilijan vuoro. Miehen toinen ja naisen kolmas osuus ovat samanlaisia. Neljännellä osuudella miesurheilija hiihtää yhden 1,5 kilometrin lenkin ennen maalia. Varapatruunat ovat sallittuja, ja sakkorinki on pituudeltaan 75 metriä.

Parhaat kilpailijat

Viimeisten vuosien aikana erityisesti Norja, Ranska, Tshekki, Saksa ja Valko-Venäjä ovat menestyneet ampumahiihdossa kiitettävästi. Suomessa ampumahiihdon kirkkain tähti on Kaisa Mäkäräinen. Suomalaisnainen voitti kaudella 2010–2011 ensimmäisenä suomalaisena ampumahiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun. Ampumahiihtotähti voitti maailmancupin kokonaiskilpailun jo peräti toisen kerran kaudella 2013–2014. Muista naisurheilijoista on hyvä mainita ainakin Marie Dorin Habert, Darja Domratseva, Gabriela Koukalova ja Laura Dahlmeier. Miehissä Martin Fourcade on kaksinkertainen olympiavoittaja ja 11-kertainen maailmanmestari. Hän on ainoa miesurheilija, joka on voittanut maailmancupin kokonaiskilpailun peräkkäin vähintään viidesti. Ranskalaisen ohella norjalaiskaksikko Hegle Svendsen ja Ole Einar Bjørndalen on menestynyt hyvin.